cmx
juliette and the licks
melissa auf der maur
steve von till
depeche mode


painajaisten täyttämä yö takana.
katsoin leffan tideland http://www.imdb.com/title/tt0410764/
ja tuntui hyvälle. ihana elokuva. lämmitti sydäntä kaikki yksinäisyys ja mielikuvitusmaailma.
katsoin myös jonkun horror pätkän jossa oli kohtaus missä puut oli täynnä hirtettyjä ihmisiä ja ne laskeutuivat hiljaa maahan ja niiden suut avautuivat sumutorvimaiseen huutoon.
sekin oli hieno.kauhuleffa joka paljustuu lopuksi abortin vastaiseksi propagandaksi. mikäs sen hassumpaa.

en tiedä mitä tekisin, maalauksia ei kannata enää alottaa, mulla ei ole koulua, pitäs kai pakata mut vielä ei ole kassia.jaja pitääks hoitaa vielä jotain? emmä ainakaan muista.

postissa oli tullut lääkärin lausunto mukaan puolaan jos vaikka siellä sekoan ja joudun sairaalaan näyttelen sitten sitä.
"monimuotoista psyykkistä oireilua, alkanut jo lapsuudessa ja nuoruudessa. bipolaarihäiriön oirekuva vaikuttaa melko nopeasykliseltä ja sekamuotoiselta.
lisäksi oirekuvassa on ollut ajoittaista voimasta ahdistuneisuutta, pakko-oireilua erityisesti pakkoajatusten muodossa sekä psykoottisia läpilyöntejä epäluuloisten ajatusten,harhaluulojen ja aistiharhojen muodossa".

jokainen lääkärini on luonut omansa. ad/hd ja aspergerin taudinkuva mukaan lukien.
no hyvä kun on jotain mikä kertoo miksi saatan seota.

näin unia:

olin joutunut psykoosiin. pahuus oli silent hill pelin muodossa, ainakin ne oliot kertoivat olevansa siitä.
pidin silmät kiinni ja kosketin yhtä, yleensä ne katoavat, nyt ne eivät se satutti tarttui kiinni.
jos on noitia niitä saa kieltää "ei" mutta vain tasalukuisesti eli kaksi kertaa tai neljä.
en pysy laskusisa mukana en osaa kieltää oikein. "ei ei ei". ne saavat minut.
uimahallissa mulla on akryylimaalia, sillä saa piirtää altaan pohjaan sinisiä viivoja mutta muista pysyä haalistuneen viivan sisäpuolella.
laineet käyvät niin kovaan ja ihmiset räiskivät ympärillä että kadotan pensselini ja maalin.
huomaan olevani kaikkien perheiden keskellä alasti.voi helvetti ne saa traumoja.

loppuja en muista.

muistan erään psykoosin kerran kun matto oli täynnä valkoisia matoja.
laitoin silmät kiinni ja astuin niiden keskellä.
tunsin ne jaloissa mutta seisoin siinä niin kauan että tajusine tteivät ne nouse mun vartaloa pitkin.
mun mieli on ollut aina vahva vaikka se sortuu ajoittain .
lapsena piti puristaa käsi nyrkkiin niin että kynnet upposi kämmenen sisään.
niin kaikki pahat meni pois välillä hetkeksi. ne pelot.
teininä sama.

nyt aikuisena onneksi riittää seinien vellominen, liike silmänurkassa. valveunet.
kun painaa silmät kiinni ja odottaa ne menee ohi.yleensä.

en ole tottunut tälläiseen toimettomuuteen ettei ole mitään projektia.
valot pyörii asunnossa. aurinko paistaa sisään paskaisista ikkunoista.
aamutakki auki. 5 kuppia kahvia. oksettaa.


We're damaged people
Drawn together
By subtleties that we are not aware of
Disturbed souls
Playing out forever
These games that we once thought we would be scared of

When you're in my arms
The world makes sense
There is no pretense
And you're crying
When you're by my side
There is no defense
I forget to sense
I'm dying

We're damaged people
Praying for something
That doesn't come from somewhere deep inside us
Depraved souls
Trusting in the one thing
The one thing that this life has not denied us

When I feel the warmth
Of your very soul
I forget I'm cold
And crying
When your lips touch mine
And I lose control
I forget I'm old
And dying


-depeche mode